9. Kerta 7.11: Organisaatiosuunnittelu, organisaatiomallin ja osuuskuntatoiminnan johtaminen

Videoyhteyden kautta luennoimassa oli Juha Kivelä, Pohjois-karjalan osuuskaupan toimitusjohtaja. Osuuskunta on hyvin vähän käytetty ja vielä melko tuntematon yhtiömuoto, joten Juha avasi hieman S-ryhmän toimintamallia. S-ryhmä toimii sisäisen franchisingin avulla, ja yrittäjät ovat pitkälti itse vastuussa omista S-ketjun kaupoistaan. Pohjois-karjalan osuuskauppa on siis osa S-ryhmää. Alueosuuskaupat ovat asiakkaiden omistamia, ja alueosuuskaupat taas omistavat SOK-yhtymästä 3,4 prosenttia.

PKO:n tulos vuonna 2017 oli yli 400 miljoonaa verollista myyntiä, sekä operatiivinen tulos 14,6 miljoonaa. Ennusteen mukaan tänä vuonna myynti ja tulos tulevat vielä kasvamaan. Jäseniä Pohjois-karjalan osuuskaupalla on yli 85 000 sekä työntekijöitä on päälle 1200. Tulevaisuuden tavoitteisiin kuuluu, että vuoteen 2022 mennessä pohjoiskarjalalaiset tuntevat osuustoiminnan idean, ja PKO on jäsenten ykkösvaihtoehto joka toimialalla. Muita tavoitteita ovat markkinajohtajuus käyttötavarakaupassa ja Abc-liiketoiminnassa, sekä olla kannustavin ja halutuin työnantaja Itä-Suomessa.

Osuuskuntien johtaminen eroaa muusta johtamisesta siten, että osuuskunnan tulee tasapainoilla jäsenyhteisön ja liikeyrityksen välillä. Aiemmin oltiin enemmän jäsenyhteisöön kallellaan, ja 1980-luvulla painopiste siirtyi uudistusten myötä vastakkaiseen suuntaan liikeyritystä kohti. Jäsenyhteisöpuoleen keskittyminen on tärkeää, sillä PKO:lla menee juuri niin hyvin kuin alueen asukkailla. PKO:n toiminnan tarkoitus on tuottaa palveluja ja etuja asiakasomistajille sekä edistää Pohjois-karjalan elinvoimaisuutta. Osuuskauppa tavoittelee jatkuvasti halvinta ostoskoria eikä pyri määrittelemään hintaa ja sitä kautta maksimoimaan katetta.

Kivelä kertoi omaksi johtajuuden teesikseen muun muassa sen, että epäkohtiin on tartuttava viipymättä, sekä että asenne, tahto ja rohkeus ratkaisevat, kun taas asiantuntijuus ja osaaminen auttavat. Kivelä pitää myös parhaansa yrittämistä kovassa arvossa, vaikka se johtaisikin epäonnistumiseen. Teesit kuulostavat ainakin näin paperilla oikein hyviltä ja toivottavasti ovat myös käytännössä näkyvissä mahdollisimman paljon.

Osuuskuntatoiminnan johtamisen lisäksi kurssikerran dioissa aiheena oli muun muassa kontingenssiteoria, joka oli itselleni vielä aivan tuntematon. Teorian mukaan on olemassa tiettyjä avainkontingensseja jotka muokkaavat yritystä, joka yrittää sopeutua näihin. Avainkontingensseinä mainittiin ympäristö, koko ja teknologia. Mitä suurempi yritys on, mitä vakaampi ympäristö, ja mitä rutinoituneemmat teknologiat, sitä byrokraattisempi yhteisö on. Mielenkiintoinen esimerkki oli terroristijärjestö, jonka organisaatiorakenne on joustava ja teknologia muuttuvaa.  

Dioissa kerrottiin myös uusista organisaatiomalleista, joissa organisaatiorakenteet pyrkivät olemaan epäbyrokraattisia. Uusissa organisaatiomuodoissa painotetaan matalia rakenteita, eli jäykän työnjaon ja korkean muodollisuuden sijaan pyritään monitaitoisuuteen sekä epämuodollisuuteen. Uutena organisaatiomuotona mainittiin esimerkiksi Shamrock-organisaatio, johon kuuluu sekä vakituisia työntekijöitä, että sopimustyöntekijöitä ja ulkoistettuja työntekijöitä, kuten harjoittelijat ja talkoolaiset. Festareilla työskennellessäni olen törmännyt monesti tähän organisaatiomalliin, ja se on toiminut yllättävän hyvin. Mielestäni erityisen tärkeää tällaisessa organisaatiossa on hyvä kommunikointi sekä tarkka vastuun jakaminen, jotta jokainen tietää oman osuutensa ja saa sen toteutettua.